Nyt se sitten alkaa, nimittäin uintikauteni. Kävin aamulla uimassa, eikä ollut lainkaan kylmää, vaan tosi ihanaa. Rakastan uimista, ja kun saan olla ihan yksin vedessä, koko järvi on vain minua varten.
Kävin kävelemässä ja keräsin kesäkukkia vaasiin. Mesiangervon huumaava tuoksu tuo aina mieleeni muiston lapsuudesta. Suljen silmäni -nuuhkaisen mesiangrvon kukkaa - ja silmieni eteen aukeaa kesäinen lapsuuden maisema, se ei koskaan petä. Juuri tuoksut ovat vankasti ankkuroitu muistoihin.
Haikeaa oli huomata Kultapiiskun jo kukkivan. Se on komea kasvi, mutta kun se alkaa kukkia, tietää, että kesän helein aika on ohitse. Kesä alkaa olla raskaana kaikesta, mitä aurinko on hedelmöittänyt. Marjat metsissä ja kanttarellit ja kaikki kesän ihanuus. Kesälfunssani sain häipymään syömällä mustaviinimarjoja. Niissähän on vitamiineja ja parantavaa voimaa. Tänään piti tulla kaatosade, ukkosta ja jo illalla järjestelin pihalla kaiken kuntoon sen kamalan sateen varalta. Mutta pyh, missä se sade nyt sitten viipyy?
Oikullista ilmaa. " Suvi kukkien loiston jo lupaa, sekä kypsyvät hedelmät. Taas laadin mä toivojen tupaa... " toivomuslistallani on retki Skåneen ja Österlenille. Pääsenkö sinne? Mutta mitä nyt? Alkoi kauhea sade. Pitää lopettaa jos kohta ukkonen jyrähtää.
Subscribe to:
Post Comments (Atom)
No comments:
Post a Comment