Suomelle pronssia!

Meille, jotka olemme kiinnostuneet taitoluistelusta, on ollut tarjolla mukavia hetkiä todella runsaasti. Ensin olivat Euroopan mestaruuskisat, sitten Olympialaiset ja nyt vielä maailmamestaruuskisat. Mikä ilahdutti varmasti kaikkia suomalaisia oli se, että Laura Lepistö otti kolmannen sijan VM:ssä. Hieno suoritus Suomen tytöltä, siellähän kilpailivat maailman kaunoluistelijoiden huiput. Hyvä Suomi, Hyvä Laura! Tänään katson televisiosta kisojen loppunäytännön, jossa Laura Lepistökin on mukana. Pihalla senkun lumet häipyvät. Myös linnuilla on kovaa hoppua tulossa olevan ensi kesän asuntojen etsimisessä.. Pesäpönttöjen tarkastelu meneillään. Mustarastaskin on aloittanut vähän varovasti huilukonserttinsa. Kevät on ihan kohta täällä. netta

Ihmiselämässä on tarpeen vain...

Olemme eläneet viime viikot nostalgisissa tunnelmissa. Kari lainasi kirjastosta kasan DVD:tä joilta voi katsoa suomalaista tv-sarjaa Metsolat. Sarja on kuvattu 80-luvulta alkaen ja jatkuu 90-luvulle. Voi miten elämä näin taaksepäin katsoessa vaikuttaa olleen yhtä viatonta lintukoto-oloa. Sarjan ihmiset elävät ihan tavallista elämää, jutellen täysin korrektisti, ilman kiroilemista, ilman seksikohtauksia, ilman mitään mauttomuuksia. Sellaista oli elämä vielä pari, kolme vuosikymmentä takaisin. Oli turvallista elää pienemmissä ympyröissä ja kyläyhteisöissä. Nythän se kaikki on muuttunut maailmankyläksi. Myös tv-sarjoista sen huomaa! On ollut mukava nostalgia-trippi katsoa tätä tv-sarjaa. On kuin olisi käväissyt kylässä entisessä elämässä. Meillä on vielä muutama DVD katsomatta, tuskin jaksan odottaa että saan tietää miten Metsolan väelle jatkossa käy. Tein rankan viikon töitä ja koko viikonloppu meni töissä. "Kenen tahdosta kaikki kietovat itsensä velvollisuuksiin? Ihmiselämässä on tarpeen vain kaikessa rauhassa vähän mietiskellä elämän menoa. Viime aikoina olen kiittänyt taivasta hetkestä joutoaikaa..." Niinpä niin, kiinalainen viisaus on totta ja viisautta tänäkin päivänä. netta

Kansainvälinen naistenpäivä

Mitäs sanotte näin kansainvälisenä naistenpäivänä tällaisista teksteistä: "Poika syntyi, polte syntyi, polte syntyi, kaski kasvoi. - Tytär syntyi, tyhjä syntyi, tyhjä syntyi, kaiho kasvoi.
Ken se tuuti poikalasta, sepä totta turjuttavi. Ken se tuutivi tytärtä, se vain tyhjeä tekevi."
Jopa tässä tutussa Kantelettaren runossa ei puhuta tytöistä mitään, ainoastaan pojista. "Varjele vakainen Luoja, kaitse kaunoinen Jumala. Ole puolta poikiesi, aina lastesi apuna..." Mihin ne tytöt jätettiin? Edelleen mollataan seuraavassakin naissukupuolta, vain äijät ovat jotakin: "Äyri äijistä pojista, yksi tyhjä tyttäristä, jos kylälle naitakohon. Tahi koissa kasvakohon tahi tauti tappakohon, surma suin lopettakohon. "Kyllä on raakaa tekstiä. Sanon vain niinkuin feministit että nainen tarvitsee miestä yhtä paljon kuin kala polkupyörää. Näin on. netta

Hankikannoilla

Eilen sain kokea sellaista jota en ole saanut tehdä sitten lapsuusvuosieni. Nimittäin kävellä hankikannoilla! Niitähän oli joka talvi "ennen vanhaan" ja muistaakseni juuri kevättalvella hiihtoloman aikaan oli hankikantoja. Silloin sitä pääsi hankia pitkin sellaisiinkin paikkoihin joihin ei muuten päässyt, hankia pitkin. Lähdin eilen minäkin keväthangille, Viskan rantaan, jota pidän omana mietiskely ja rauhoittumispaikkanani. Mutta rauhaa ei löytynyt eilen, sillä siellä oli muitakin luonnosta nauttijoita. Pakko oli pysähtyä juttelemaan koiran ulkoiluttajain ja muidenkin kanssa. Itse kävelin puron uomaa pitkin ylös mäelle sähkölinjan alla. Kesällä siinä virtaa puro ja sen kivet ovat liukkaat. Olisi aivan mahdotonta kulkea sitä ylös muulloin, mutta nyt se oli mahdollista hankea pitkin. Mikä elämys! Sieltä korkealta vaaran päältä oli sitten mukava katsella alas maisemia. Kuinka pienistä seikoista voi olla onnellinen! Lapsuudesta muistan että palmusunnuntaiksi piti hakea "palmuja" vaasiin. Ne olivat tietenkin pajunkissoja, ja pajupensaita kasvoi runsaasti. Nyt ne on kai myrkytetty, mutta silloin niitä ainakin oli ja pajukissat puhkesivat pensaisiin juuri sopivasti kevättalvella. Palmusunnuntaita juhlistettiin siis palmujen puutteessa pajunoksilla. Tämä talvi on tarjonnut elämyksiä jotka luulin jo unohtaneeni, kuten hiihtämisen lumisessa metsässä ja nyt hankikannot. Nyt vartoilen ensimmäisiä kevään merkkejä, talitintti jo yrittää titityytä, joten kai kaikki tapahtuu vallitsevan järjestyksen mukaan.netta