Kafka rannalla

Sain luetuksi omituisen kirjan, jota lapsuusytäväni Lasse minulle suositteli. Se on Murakamin: Kafka på stranden. Verkossa kirjasta kerrottiin että se on Murakamin omituisin, mutta paras kirja. Lupasin Lasselle kertoa mitä siitä pidän, ja nyt sanon sen tässäkin, että harvoin olen lukenut omituisempaa kirjaa, joka silti piti mielenkiintoa yllä niin että oli pakko lukea kirja loppuun asti. Vain saadakseni tietää mitä kirjailija oli tekstillään tarkoittanut. Halusin myös lukea arvoitusten ratkaisut, sillä koko kirja oli täynnä mitä ihmeellisempiä ja arvoituksellisimpia juttuja. Mutta mitään ratkaisuja ei löytynyt lopussakaan. Tunsinko itseni petetyksi? No en, sillä kirja tarjosi kuitenkin lukukokemuksen, jonka vaikutus tuntuu kauan jälkeenpäinkin. Siis, joka haluaa lukea eriskummallisen mutta mielenkiintoa yllä pitävän kirjan, lukekoon Kafka rannalla. Takaan ettei se jätä lukijaa kylmäksi.
Tänään on isän päivä. Hoksasin sen siitä, että pojat tulivat isäänsä onnittelemaan. Tarjosin ruokaa, (kun sitä sattui olemaan) ja oli ihan mukavaa. Muuten en perusta noista isien ja äitien päivistä. Mielestäni ne ovat kauppiaiden keksintöjä. En ole koskaan halunnut viettää äitienpäivääkään. Vasta poikien vaimot sen muistavat joka vuosi ja tulevat tai lähettävät "lähetystön" kukkia ja lahjoja mukanaan muistamaan minua äitien päivänä. Sama juttu isän päivänä. No, tapaamiset omaisten kanssa ovat maailman paras asia!

Odottamattomia asioita

Odottamattomia asioita tapahtuu todella. Eilen soitti koulutoverini Tukholmasta ja pyysi minua kanssaan Eestiin kylpylämtkalle. Tämä tuli todella äkkiä. Oikeastaan kun tarkemmin ajattelen olen jo kauan halunnut mennä Eestiin kylpylämatkalle. Siitä tulisikin mukavaa vaihtelua vuoden synkimpään aikaan. Samalla kun saisin hoitoja ja kylpyjä, voisin viettää hauskaa aikaa vanhan ystäväni ja koulutoverini kanssa. Voi kuinka hauskaa onkaan muistella entisiä aikoja, nauraa yhdessä kaikelle sille mitä on ollut. Toinen muistaa sellaista, mitä toinen ei muista, ja juttua riittää.
Minulle tekisi hyvää päästä pienelle virkistysmatkalle. Aioimme lähteä Saksaan joulumatkalle, ja katsoimme jo kalenterista aikoja. Sitten tuli tämä mahdollinen Espajan matka, ja nyt sitten tämä. Kaikki yhtä aikaa, vaikea niistä on valita. Eilen ystävämme sitten lensivät Espanjaan. Sunnuntaina vielä tavattiin Orionin cafeessa, juteltiin vielä viimeiset asiat, naurettiin, koska meillä on aivan oma huumorimme. Jäin nyt sitten vain kaipaamaan. Jos ei ennen, niin tammikussa sitten tapaamme taas. Syksy on ollut leuto ja lämmin. Kävimme vielä eilen metässä ja löysimme suppilovahveroita. Toivon leutoa talvea. Minun puolestani ei tarvitsisi tulla edes lunta. Muutaman kuukauden päästähän on kuitenkin kevät taas.

Marraskuuta

Vuoden ikävin aika marraskuu pääsi alkamaan. On vähän vaikea löytää kultareunaa päiviinsä. Joka päivä kuitenkin jotain uutta positiivista tapahtuu. Sain uuden autoni keskiviikkona. Uuden auton ajaminen liikkeestä ulos on yksi mukava juttu. Se nyt tietysti on positiivista. Tämän päivän yllätysjuttu on se, kun Karin sisar soitti Espanjasata, jossa on asunut jo kymmenen vuotta. Kuulumisia vaihdettiin ja lupauksia Espanjan vierailusta annettiin. Katsotaan mitä aika tuo tullessaan. Tuleeko sinne Espanjaan lähdettyä vielä tämän syksyn aikana. Ystävämme ovat sinne lähdössä ihan näinä päivinä. "Mukaansa eivät ottaneet..." Olimme tänään syömässä lounasta Ellagårdenissa. Poika ja pojanpoika ja me. Halusin tarjota lounaan koska poikani on aina niin avulias. Samalla on mukava tavata sillä lailla lounaalla. Enemmän sellaista! Pyhäinpäivää vietämme vain ihan rauhallisin menoin. Haudoillekaan en pääse, sillä kaikki rakkaitteni haudat ovat Suomessa.