Lokakuun toinen

Lokakuu ja Karin syntymäpäivä. Huomenna vasta juhlitaan sitä. Sain luettua Ulrike Meinhofin elämäkerran, ja vaikka se oli aika raskas lukea, silti kuitenkin mielenkiintoinen. Baader- Meinhof-liiga tekivät aika paljon pahaa terrorismillaan. Kuitenkin, jotenkin kummasti oli sympatiani heidän puolellaan, sitten kun heidät oli vangittu. Heitä, ja juuri Ulrike Meinhofia, kohdeltiin todella sadistisesti vankilassa eristämällä heidät täysin kaikesta. Valkoinen eristys, tarkoitti eristystä kaikesta, äänistä, ulkomaailmasta, kaikesta. Kuvitelkaa itse elää sillä tavalla, steriilisti, niinkuin muuta maailmaa ei olisi olemassakaan. Ei siis ole ihme, että liigan jäsenet kukin vuoron perään tekivät itsemurhan. Minulle jäi kirjasta ilkeä jälkimaku. Murhattiinko Ulrike Meinhof vankiselliinsä, vai tekikö hän itsemurhan? En osaa sanoa. Kävin tänään boråsilaisen taiteilijan, Heli Heinon luona, hänellä oli avoimien ovien päivä. Miten energinen ihminen! Hän jaksaa ja on kiinnostunut kaikesta. Sellainen itsekin haluaisin olla! kirjoitan Heli Heinosta lehtijutun. netta