Kauanko ihminen elää?

Olen lähdössä kuntosalille. Vapaa viikonloppu hurahti taas nopeasti ohitse.Edessä rankka työviikko, mutta onneksi kesälomaan ei ole enää pitkälti. Nyt pitäisi nauttia kesän kauneudesta, ottaa vaari (mistä se vaari otetaan, uunin pankoltako?) ja kaikkea sitä. Nyt jokainen kasvi ja korsi kukkii ja vihreys on ylimaallinen. Linnunlaulua saa kuulla aamusta yömyöhälle. Taivaallista. Iän mukana tulee ajatus, miten monta kesää vielä, miten kauan? Pabo Neruda sanoo sen näin: "Kauanko ihminen elää? Tuhat vuottako vai yhden ainoa? Elääkö viikon vai vuosisatoja? Kauanko ihminen kuolee? Mitä tarkoittaa ikuisesti?" niin, kauanko?netta

Juhannusruusu kukkii

Juhannusruusu puhkesi kukkaan sunnuntaina jo, vaikka juhannukseen on vielä aikaa. Kaikki on luonnossa tänä vuonna tapahtunut etuajassa. Viime sunnuntaina teimme me Boråsin kirjoittajat retken kauas maalle, Ljungiin Sirkka-Liisan maatilalle. Pidimme kirjoituskauden päättäjäiset siellä. Olipa mukava retki. Ilmakin oli kuin morsian, ympärillä oleva maalaismaisema ja emäntämme monet kotieläimet ja rivakka olemus saivat meidät viihtymään. Totesimme että saimme muiston siitä sunnuntaista loppuelämän ajaksi. Tällaisia retkiä pitäisi tehdä useamminkin. Viime sunnuntai oli myös ruotsalaisten äitienpäivä. On se kumma juttu, ettei se voi olla samaan aikaan molemmissa maissa. Satuin olemaan Suomessa juuri kun siellä oli äitienpäivä ja ihmettelin sitä valtavaa kaupallisuutta. Joka tuutista tuli mainosta äitienpävästä, lehdet ja radio syöttivät kaiken aikaa jos jotain ohjelmaa äideille.Kukkakaupoissa oli tungosta kun jokaisen piti hakea äitienpäiväruusuja äideille, mummoille, anopeille ja vielä haudoillekin. Radion koko päivän ohjelma oli tietenkin ohjelmaa äideille. Serkkuni miehineen meni Kari Tapion äitienpäiväkonserttiin, lopulta olin kurkkua myöten äitenpäivää. Lipunkin nostin serkun kanssa aamulla salkoon jaa miksi? no äitienpäivän kunniaksi, tietenkin. Minusta se tuntuu olevan Suomessa enemmän kaupallinen jippo, kuin täällä, luojan kiitos. Itse en vietä kyseistä päivää, olen äiti vuoden jokaisena päivänä. Mutta poikieni vaimot lähettävät pojat illalla tuomaan minulle kukkia joka vuosi, vaikka olen sen kieltänyt, saan niitä kukkalaitteita silti.
Lauantai on sitten pyhäpäivä taas, kun vietetään Ruotsin kansallispäivää. Koetetaan jaksaa.netta